Edellinen Sisällys Seuraava


Toini-siskon muistolle

Toinin 80-vuotispäiviltä Huhtikuisena iltana palattuani Pöytyän sairaalasta Alman sairasvuoteen ääreltä, odotti kotona suruviesti, Toini on nukkunut kuolon uneen. Järkyttyneenä vaivuin surun kyyneliin. Tulinhan sairaalasta, jossa (velivainajan puoliso) Alma oli odottamassa maallisen matkansa päätä, sairaana, loppuun uupuneena. Tasan neljä vuotta on kulunut siitä kun Hannu-puolisosi nukkui pois, päivälleen 7.4.

Mieleeni tulivat monet muistot, lapsuusvuosista Karjalassa, joihin Toini-sisko liittyi niin monin tavoin. Nuorena morsiamena, onnellisena äitinä, Anneli-tyttönen suloisena käsivarsillasi. Meillä pikkusiskoilla oli aina sija sydämessäsi. Ompelit meille, äidin kanssa, kukkaraitaiset tyylipuvut, ne olivat sievät. Sitten tuli sota, kotiseutu oli jätettävä.

Autoit pakenevia äitejä ja lapsia, vaikka itselläsikin oli 1,5-vuotias Anneli ja puolisosi joutui rintamalle.

Ikävä ja huoli tulevaisuudesta oli meille kaikille yhteinen. Päädyimme Urjalaan, Honkolan kartanoon, jossa saimme kodin ja ystävällisen vastaanoton. Talvisodan viimeisinä päivinä miehesi Hannu haavoittui ja joutui sotasairaalaan, josta hän jalkavammaisena vapautui sotilaspalveluksesta.

Perhe kasvoi, Juhani syntyi, päästiin Karjalaan, rakennettiin. Elämä oli puutteista huolimatta toivorikasta, oltiinhan taas kotona. Tuli kuitenkin taas lähtö, kaikki oli jätettävä. Elämä tuntui raskaalta, lapset pieniä, mies sairas, tulevaisuus tuntematon.

Evakkovuodet Sauvossa, lapset oli lähetettävä Ruotsiin, koska kaikesta oli pula. Monien vaiheiden jälkeen päädyitte Maariaan, hankitte oman kodin, ahkeroitte ja uurastitte yhdessä perheen eteen. Saitte vielä tytön, Annen, ja elämä näytti valoisalta. Kotinne oli vieraanvarainen, pöytä ylenpalttinen ja pulla niin hyvää. Oli hauska käydä teitä tervehtimässä ja usein olimme oikein yötäkin.

Kiitollisena muistan Sinua, Toini-sisko ja usein itken kaipauksen kyyneleitä, kun niin odottamatta sait ijäisyyskutsun. Sait kuitenkin elää pitkän elämän, lastesi ja lastenlastesi seurassa, josta Taivaan Isää kiitämme. Paikkasi on tyhjä mutta elät muistoissamme - ja työsi elää. Sinä elät lastesi ja lastenlastesi kautta keskuudessamme. Siunattu olkoon muistosi Toini-sisko.

Rakkaudella Kaarina

Kuvassa Toinin 80-vuotisjuhlapäivänä hänen kodissaan -96 vas. Toini, Annikki, Ilmari ja Kaarina.

Kuvassa Toinin 80-vuotisjuhlapäivänä hänen kodissaan -96 vas. Toini, Annikki, Ilmari ja Kaarina.